Pyhän Ristin kirkko

Kirkko on kaunis puuristikirkko. Herkkä vaaleus ja valoisuus saatiin esiin 1981–82 tehdyssä remontissa. Kirkolle ovat ominaista korkeat ruutuikkunat sekä kauniit puukoristeet ja -leikkaukset sekä sisällä että ulkoseinissä. Monet niistä poistettiin samoin kuin alttarin takana ollut lehteri vuoden 1956 remontissa. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1897. Istumapaikkoja kirkossa on noin 600. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Sebastian Gripenberg.

Pyhäjärvi sai oman kirkon jo 1647, vaikka oma kappalainen saatiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Kirkon paikasta, nykyisen Pyhäsalmen taajaman ja kirkonkylän puolivälissä, kertovat alueen nimet Rauhanlahti, Hattukangas, Lepuukallio ja Köyhänpelto, joka tarkoittanee hautausmaata.

Toisen kirkon (1739–1790) paikalla ns. pikkupappilaa vastapäätä on Alfred Heinosen suunnittelema muistomerkki. Tämän kirkon ajalta on säilynyt ehtooliskalkki, joka on vuodelta 1755. Kolmas kirkko valmistui nykyisen kirkon paikalle 1790. Se oli puinen ristikirkko. Kellotapuli rakennettiin 1804. Tältä ajalta on säilynyt myös ehtoolliskalkki, joka on vuodelta 1828.

Tälle ajalle ajoittuu myös tunnettu historiallinen tapahtuma: Pyhäjärven kädenlyönti. Herännäisliikehdinnän huippuvuonna syyskesällä 1836 Joona Lagus ja Paavo Ruotsalainen ystävystyivät seuroissa Pyhäjärvellä. Tämä tapahtuma lopullisesti yhdisti savolais-pohjalaisen herätysliikkeen. Joonas Laguksen hautamuistomerkki on Pyhäjärven kirkon vieressä.

Juhannuskesällä 21.6.1895 salama sytytti tulipalon, jossa kirkko tapuleineen tuhoutui ja seurakunnan kanttori menehtyi. Pyhäjärven neljäs kirkko syttyi tuleen maaliaineista 18.9.1896. Samoilla piirustuksilla tehtiin Pyhäjärven nykyinen kirkko. Se valmistui 1897. Kirkon suunnitteli silloisen rakennushallituksen ylitirehtööri, arkkitehti Odert Sebastian Gripenberg.

Alunperin kirkon alttaritauluna oli suuri ruskea risti. Nykyisen alttaritaulun maalasi Ilmari Wirkkala 1947. Se esittää Jeesusta ristillä pyhäjärvisten hahmojen ympäröimänä. Kirkon 22-äänikertaiset urut valmisti  urkurakentamo   Hans Heinrich 1970. Suunnittelutyössä oli mukana seurakunnan oma kanttori Väinö Laitala. Kirkkotekstiileistä osa on 1930-luvulta tunnetun Hanna Loimarannan käsialaa. Kaksi kirkon kattokruunuista on paikallinen kyläseppä Heikki Laurikkala valmistanut 1900-luvun alussa. Kirkonkellot hankittiin 1897 ja nostettiin 1899 valmistuneeseen tapuliin.