Ristiäiset eli kaste

Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. (Matt. 28:18–20).

Kasteen ajankohdasta voidaan sopia kirkkoherranviraston kanssa tai ottamalla suoraan yhteyttä pappiin. Ennen kastepäivää pappi keskustelee perheen kanssa ristiäisiin liittyvistä käytännön järjestelyistä. Kaste voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa sopivassa paikassa.

Kastetun lapsen nimi sanotaan seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa ja seurakunta rukoilee hänen puolestaan. Kirkossa olevaan kastepuuhun ripustetaan kastetulle oma lehti, jossa lukee hänen nimensä. Kastettujen nimet julkaistaan myös kirkollisissa ilmoituksissa, elleivät vanhemmat sitä erikseen kiellä.

Apua kastevirsien valintaan www.kastevirret.fi

 

Kastepöytä ja vauva kastepuvussa

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Poikkeustapauksessa riittää myös yksi kummi. Päätöksen tekee oman seurakunnan kirkkoherra.

Kummien valinta ja tehtävät

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Lapsikaste on tavallisin tapa liittää kirkon jäseneksi. Luterilaisessa kirkossa kastetaan myös nuoria ja aikuisia – siis kaikenikäisiä.

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen