Ristiäiset eli kaste

Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. (Matt. 28:18–20).

Kasteen ajankohdasta voidaan sopia kirkkoherranviraston kanssa tai ottamalla suoraan yhteyttä pappiin. Ennen kastepäivää pappi keskustelee perheen kanssa ristiäisiin liittyvistä käytännön järjestelyistä. Kaste voidaan järjestää kotona, kirkossa tai muussa sopivassa paikassa.

Kastetun lapsen nimi sanotaan seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa ja seurakunta rukoilee hänen puolestaan. Kirkossa olevaan kastepuuhun ripustetaan kastetulle oma lehti, jossa lukee hänen nimensä. Kastettujen nimet julkaistaan myös kirkollisissa ilmoituksissa, elleivät vanhemmat sitä erikseen kiellä.

Apua kastevirsien valintaan www.kastevirret.fi

 

Kastepöytä ja vauva kastepuvussa

Kummius on luottamustehtävä. Vanhemmat valitsevat lapselleen kummeiksi tärkeät aikuiset. Jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kastetulla lapsella tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Kummien valinta ja tehtävät

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. 

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen